Yleistä kalatalousalueesta
Rannikkoalue
Kalajoen kalatalousalueen rannikko käsittää Kalajoen edustalla olevan rannikkoalueen, ulottuen pohjoisesta Pyhäjoen kunnanrajasta etelään Kaharin Haanperään saakka. Rannikolla myös osa Rahjan saaristosta kuuluu Kalajoen kalatalousalueeseen. Rahjan saaristo on määritelty Natura 2000 -alueeksi vuonna 1998.
Rannikkoalueelle laskevat joet ovat Kalajoki ja Siiponjoki, joka on Kalajoen toinen lasku-uoma mereen. Kalajoen suisto ja Siiponjoki ovat Natura 2000 -alueita. Rannikkoalueella on kalastuksen ohella muutakin vesien käyttöä. Veneily ja muu vesillä liikkuminen on yleistä.
Kalataloudellisesti merkittävät alueet
Alueelle laskee yksi vaelluskalajoki eli Kalajoki, jonka suualueella on kalastuslain edellyttämät rajoitusalueet verkko-, isorysä-, trooli- ja nuottakalastukselle. Vaelluskaloista kalatalousalueella esiintyvät vaellussiika, merilohi, nahkiainen ja istutettu meritaimen.
Vesialueiden omistajille kalataloudellisesti merkittäviä alueita rannikolla ovat Kalajokisuu, Rahjan saaristo ja koko Kalajoen kalatalousalueen merialue.
Joki- ja järvialueet
Kalajoen koko valuma-alueen pinta-ala on 4247 km² ja järvisyys 1,82 %. Kalajoen pääuoma saa alkunsa Reisjärven kunnassa sijaitsevista Reis- ja Vuohtajärvistä, joista se virtaa Kalajanjoki nimisenä Hautaperän tekojärveen.
Kalajoessa on useita säännöstelyaltaita, joista suurimpana Hautaperän tekojärvi Haapajärvellä.
Nykyisin Kalajoen alaosa ja Siiponjoki on suojeltu koskiensuojelulailla. Lisäksi Kalajoen suisto ja Siiponjoki kuuluvat Natura 2000 -suojelualueverkostoon.
Suurin sivu-uoma on Vääräjoki, joka yhtyy Kalajokeen noin yhdeksän kilometrin päässä jokisuulta. Vääräjoesta erkaneva Siiponjoki on toinen lasku-uoma mereen. Muita huomattavia sivu-uomia ovat Pidisjärveen laskeva Malisjoki, Haa pajärven alapuolelle laskeva Settijoki sekä Hautaperän tekoaltaaseen laskevat Kuonanjoki, Hinkuanjoki, Lohijoki ja Kalajanjoki.
Kalajoen vesistöalueen järviä kuormittavat voimakkaimmin maa- ja metsätalous, haja-asutus ja turvetuotanto.
Kalajoki on yläosaltaan voimakkaasti säännöstelty vesistö. Huomattavimmat muutokset vesistöalueella ovat aiheutuneet Kalajoen keskiosan perkauksista, Hautaperän tekoaltaasta ja neljästä voimalaitoksen rakentamisesta. Alajuoksulta lukien ne ovat Hamarin, Padingin, Oksavan ja Hinkuan voimalaitokset.
Voimalaitoksilla ei ole kalateitä. Kalajoen vesistöalueella on yhdeksän säännösteltyä järveä tai tekojärveä. Suurin tekojärvistä on Hautaperän tekojärvi, jonka säännöstelyväli on 11,50 m.
Kalataloudellisesti merkittävät alueet
Kalataloudellisesti merkittäviä alueita ovat vaelluskalavesistöt ja kalojen lisääntymisalueet, Kalajoki sivu-uomineen ja Siiponjoki.
Sisämaassa kalataloudellisesti merkittäviä alueita ovat:
- Maasydänjärvi
- Ahvenlampi
- Kotajärvi
- Kuivajärvi (Reisjärvi)
- Eteläjoki
- Lohijoki
- Kalajoki (nahkiaiset)
- Siiponjoki (nahkiaiset)
- Vääräjoki (jokirapu ja nahkiainen)
- Louetjärvi
- Kortejärvi
- Settijoki
- Settijärvi
- Kuusaanjärvi
- Vuohtojärvi
- Reisjärvi
- Pitkäjärvi
- Köyhäjärvi
- Kiljanjärvi