Kalastus Kalajoen kalatalousalueella

Rannikkoalueen kalastus

Kalajoen kalatalousalueen merialue on tärkeä sekä kaupalliselle kalastukselle että vapaa-ajankalastukselle. Koko Kalajoen kalatalousalueen rannikko on kaupalliseen kalastukseen soveltuvaa aluetta pois lukien luonnonsuojelualueet, väylät ja satamat. Kaupallisten kalastajien määrä alueella on ollut laskussa. Verkkokalastus on vaikeutunut tai käynyt mahdottomaksi avovesiaikana hylkeiden runsastumisen seurauksena.

Siika on alueen kaupalliselle rannikkokalastukselle tärkein saalislaji, jota kalastetaan verkoilla ja rysillä. Vuotuiset siikasaaliit ovat pysyneet suhteellisen vakaina. Myös lohen rysäpyynnillä on kaupallista merkitystä Kalajoen kalatalousalueella. Myös ahventa, haukea, madetta ja nahkiaista kalastetaan kaupallisesti jonkin verran.

Kalajoen kalatalousalueen merialueella vapaa-ajankalastusta harrastetaan koko kalatalousalueen rannikolla verkoilla, katiskoilla ja vapavälinein. Tärkeimmät vapaa-ajankalastuksen kalalajit ovat vaellus- ja karisiika, ahven, hauki, kuha ja nahkiainen.

Kalakannat

Kalajoki ja Siiponjoki suistoineen ovat tärkeitä alueita kaupallisesti merkittäville kalakannoille. Alueilla on lisääntymispaikkoja siialle, ahvenelle, nahkiaiselle, mateelle, muikulle, silakalle ja hauelle.

Alueella esiintyy ja kalastetaan vaelluskala- ja rannikkolajeja kuten siikaa, lohta, ahventa, nahkiaista, haukea, muikkua, silakkaa, madetta, kuhaa ja särkikaloja. Paikallisten kalakantojen tilasta ja runsaudesta kertoo jotain kaupallisilta kalastajilta saatu saalistieto.

Merialueen lohisaalis on kaupallisen kalastuksen osalta kiintiöity ja se on ilmoitettava kalatalousviranomaisille, joten sen osalta vuotuiset saalistiedot ovat tarkkoja.

Ahvenelle ja kuhalle on tyypillistä sääoloista johtuvat voimakkaat vuosien väliset vaihtelut lisääntymisen onnistumisessa ja kantojen runsaudessa. Tämä voi näkyä myös näiden lajien saaliin vaihteluina.

Keväiden ja kesien lämpeneminen saattaa hyödyttää erityisesti kuhaa. Kaupalliset hauki- ja madesaaliit ovat alueella pysyneet suhteellisen vakaina.

Kalajoen kalatalousalueen vaellussiikakannat ja -saaliit perustuvat pääosin istutuksiin. Kalajoen alaosassa on myös jonkin verran vaellussiian luonnollista lisääntymistä.

Merikutuinen karisiika lisääntyy alueella luontaisesti ja se on verrattain paikallinen laji, joka vaeltaa enintään 20 kilometrin päähän kutualueiltaan, kun taas jokisuistoissa ja joissa kuteva vaellussiika voi vaeltaa yli 500 kilometrin päähän.

Kalastusluvat

Rannikon alueen kalastuslupia voi kysyä ja tarkastella kuntien, osakaskuntien ja muiden toimijoiden verkkosivuilta:

Joki- ja järvialueen kalastus

Kalajoen kalatalousalueen sisävesialueella on lähinnä vapaa-ajankalastusta. Alueen merkitystä kalastukselle lisää sen laajuus sekä asutuksen ja kesämökkien suuri määrä.

Sisämaassa on seuraavia kalastusrajoituksia:

  • Maasydän järven/Ahvenlammen yleiskalastusoikeuksien kielto.
  • Sievin kalastuskunnan vesialueilla Louetjärvessä ja Vääräjoessa on verkotuskielto, Louetjärvessä ja Petäjäojassa myös ravustuskielto (ravustuslupia myydään vain paikkakuntalaisille).
  • Kortejärvessä (Kuusaan osakaskunta) on verkotuskielto 1.6.–31.7., muuna aikana verkkokalastuksessa minimi solmuväli on 50 mm.
  • Setti- ja Kuusaanjärvessä verkon minimi solmuväli on 40 mm ja verkkomäärä on rajattu max. 120 m/kalastaja.
  • Kuusaan osakaskunnan vesialueilla jokirapu on toistaiseksi rauhoitettu vuosittaisilla päätöksillä.
  • Metsähallituksen pyydyskalastusvesistä rajoitukset löytyvät retkikartta.fi-palvelusta ja kalastusrajoitus.fi-palvelusta.

Kalakannat

Kalajoen vesistöalueella on ahventa, haukea, kuhaa, madetta, särkeä, lahnaa, siikaa, kiiskiä, säynettä ja harvinaisempana taimenta ja harjusta.

Jokisuun läheisyydestä pyydetään nahkiaista. Rapua pyydetään kaupalliseen tarkoitukseen Vääräjoesta, Kalajoen pääuomasta rapu on hävinnyt lähes kokonaan.

Hautaperän tekojärvessä, Kuonanjoessa, Settijoessa, Reisjärvessä, Vuohtojärvessä, Kiljanjärvessä ja muutamassa muussa järvessä on jokirapuja.

Kalajoen oma alkuperäinen lohikanta on hävinnyt. Kalajoen kalatalousalueella vaelluskalakantojen ti lanne on heikko, johtuen Kalajoen vesistön voimakkaasta ihmisperäisestä muokkauksesta ja heikosta vedenlaadusta.

Vapaa-ajankalastajien saalis koostuu sisävesillä pääasiassa hauista, ahvenista, kuhista, siioista, särjistä, lahnoista, mateista ja kiiskistä. Vesistöön istutetaan pyyntikokoista kirjolohta. Settijoessa, Malisjoessa ja Kuonanjoessa esiintyy harjusta. Eteläjoessa esiintyy myös purotaimenta.

Kalastusluvat

Joki- ja järvialueella ei ole yhtenäislupa-alueita, vaan osakaskunnat ja muut vesialueiden omistajat myyvät lupia hallinnoimilleen vesialueille.

Sievin kalastus-/osakaskunnan myynnissä olevat luvat koskevat Vääräjokea, Louetjärveä, Ryhmäjärveä ja Petäjäojaa.

Nivalan Pidisjärven osakaskunta järjestää kalakisoja sekä myy kalastus- ja sorsastuslupia vesialueilleen. Aluerajat ovat alajuoksulla pitäjänraja ja yläjuoksulla myös pitäjänraja. Malisjoki kuuluu kokonaan osa kaskunnalle. Osakaskunnan hallinnoimille vesialueille käy kalastuksessa ja sorsastuksessa vain 23 osakaskunnan lupa. Osakaskunnan tekemä veneenlaskupaikka sijaitsee järven eteläpäässä yksityisellä maalla Vähäsöyringin mökkirannassa. Muita veneenlaskupaikkoja on kirkonkylän uimarannalla ja Kuoppasillan kupeessa.

Osassa sisämaan vesistöistä riittää pelkkä valtion kalastonhoitomaksu, joka oikeuttaa harjoittamaan viehekalastusta yhdellä vavalla ja vieheellä. Luvalla ei saa kalastaa vaelluskalavesistöjen koski- ja virta-alueilla eikä kohteissa, joissa kalastus on kielletty muun säännöksen nojalla.